Seinäjoen Suomi-Ranska yhdistys Cercle Franco-Finlandais de Seinäjoki

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Seinäjoen Suomi-Ranska Yhdistys ja sen kotipaikka on Seinäjoki. Yhdistys voi tarvittaessa käyttää myös ranskankelistä nimeä Cercle Franco-Finlandais de Seinäjoki.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on vaalia ja edistää ranskalaisen kulttuurin tuntemusta ja harrastusta ranskan kieltä kohtaan sekä lisätä Suomen ja Ranskan maiden ja kansojen kulttuuriyhteistyötä ja kanssakäymistä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi järjestää kokouksia, juhlia, esitelmä- ja muita valistustilaisuuksia,levittää Ranskaa esittelevää kirjallisuutta ja muuta aineistoa, harjoittaa tiedotustoimintaa, järjestää jäsenilleen tutustumis- ja opintomatkoja Ranskaan, toimia yhdessä muiden samaa tarkoitusta varten olevien yhdistysten kanssa. Yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia, tai testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta, järjestää arpajaisia, myyjäisiä tai keräyksiä. Yhdistys voi olla jäsenenä saman tarkoitusperän vuoksi toimivassa kansallisessa liitossa.

3. Jäsenet

Yhdistykseen jäseneksi voi liittyä jokainen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Eroamisilmoitus lähetetään hallitukselle.

4. Jäsenmaksu

Jäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää syyskokous.

5. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus (aiemmin johtokunta), johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja 5-6 muuta varsinaista jäsentä sekä 2-3 varajäsentä. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

6. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa.

7. Tilikausi

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

8. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Yhdistys pitää vuosittain ainakin kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi-toukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

9. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai tietoliikenneyhteyden välityksellä.

10. Varsinaiset kokoukset

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus

2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto

6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus

2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksun suuruus seuraavalle kalenterivuodelle

6. valitaan hallituksen puheenjohtaja, jäsenet ja varajäsenet.

7. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja yksi varatoiminnantarkastaja.

8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

11. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.